Ammatillisen opettajan työ - Pertti Puhakainen

Aikuiskoulutuksen tehtävänä on keskittyä lähinnä työelämäntaitoja edistävään opetukseen: haetaan valmiuksia työelämässä esiintyvien haasteiden kohtaamiseen ja niistä selviytymiseen. Aikuiskoulutuksessa painopiste tuleekin kohdistaa ammatillista kasvua tukevaan koulutukseen, joissa keskeisinä tekijöin ovat opettajien substanssiosaaminen sekä pedagogiset taidot. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Tätä käsitystä tukee Ammatillisen opettajan käsikirjassa kohdassa ”Työelämätaitoja edistävä opetus” sivuilla 26-27 esitetty yhteenveto tekijöistä, jotka aiheuttavat koulutukseen liittyviä tyytyväisyyden tai tyytymättömyyden tunteita. Taulukossa on myös esitetty niiden pohjalta on johdettuja koulutuksen kriittisiä menetystekijöitä.

Tutkimus osoitti, että mm. vuorovaikutteinen toimintatapa, opetusmenetelmien monipuolinen käyttö, työelämäyhteyden toteutuminen sekä opetuskokonaisuuksien hyvä suunnittelu ja rakenteellinen selkeys olivat vähintäänkin tyydyttävää tasoa. Sen sijaan oltiin tyytymättömiä opettajan substanssiosaamiseen sekä opetusympäristöön ja ilmapiiriin.

Miten määritellään ammatillinen opettaja?

Aikuisopistojen tehtävänä tulee olla keskittyä lähinnä työelämäntaitoja edistävään opetukseen, jonka kautta haetaan valmiuksia työelämässä esiintyvien haasteiden kohtaamiseen ja niistä selviytymiseen. Opettajalta vaadittavan pätevyyden on tätä myös tuettava: riittävä substanssiosaaminen ja pedagoginen osaaminen.

Monesti tämän lisäksi kuitenkin edellytetään ammattikorkeakoulutusta kyseiseiltä alalta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joillekin aloille ei löydy opettajaa, joka täyttäsi nämä ammattitaitovaatimukset. Mikäli on ammattikorkeakoulututkinto, niin substanssiosaaminen alalta on johtotehtävistä, ei kyseisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten ja tutkintokriteereiden mukaisista käytännön työtehtävistä. Ja mikäli käytännön työtehtävistä on riittävä substanssiosaaminen sekä pedagoginen osaaminen, niin ei ole ammattikorkeakoulututkintoa. Vaadittavan pätevyyden puuttuessa hyvillekin substanssiosaajille tarjotaan ainoastaan vuoden kestävää työsuhdetta. Useimmiten he joko kieltäytyvät työtarjouksesta tai hakeutuvat toiseen oppilaitokseen, jossa ammattitaitovaatimukset ovat lievemmät (ammattiaineiden osalta ei edellytetä korkeakoulututkintoa).

Tällaisissa valintatilanteissa oppilaitoksen tulisi todella tarkkaan miettiä Ammatillisen opettajan käsikirjassa esitettyjä keskeisiä koulutuksen tyytyväisyyteen ja tyytymättömyyteen vaikuttavia tekijöitä huomioiden erityisesti opettajan substanssiosaaminen sekä hyvä opetusympäristö ja ilmapiiri. Hyvän oppimisympäristön luomiseen tarvitaan opettajalta sekä pedagogista osaamista että hyvää substanssiosaamista, jotta oppimisympäristö mahdollisimman hyvin vastaisi opittavan ammatin vaatimuksia.

Opettajan substanssiosaaminen nousee esille erityisesti tilanteissa, joissa opetusta tulee suunnata opiskelijan tason huomioon ottavalla ja ammattitaitovaatimukset täyttävällä tavalla henkilökohtaisen opetussuunnitelman kautta.

Onko siis järkevää painottaa sellaista muodollista pätevyyttä, jolle ei ole löydy perusteita koulutuksen tuloksellisuuden kannalta vaan saattaa jopa heikentää sitä?

Lähde: Ammatillisen opettajan käsikirja, Hämeen ammattikorkeakoulu, 2009.