Aikuiskoulutuksen tehtävänä on
keskittyä lähinnä työelämäntaitoja edistävään opetukseen: haetaan valmiuksia
työelämässä esiintyvien haasteiden kohtaamiseen ja niistä selviytymiseen. Aikuiskoulutuksessa
painopiste tuleekin kohdistaa ammatillista kasvua tukevaan koulutukseen, joissa
keskeisinä tekijöin ovat opettajien substanssiosaaminen sekä pedagogiset
taidot. Klikkaa kuva suuremmaksi.
Tätä käsitystä tukee Ammatillisen
opettajan käsikirjassa kohdassa ”Työelämätaitoja edistävä opetus” sivuilla
26-27 esitetty yhteenveto tekijöistä, jotka aiheuttavat koulutukseen liittyviä
tyytyväisyyden tai tyytymättömyyden tunteita. Taulukossa on myös esitetty niiden
pohjalta on johdettuja koulutuksen kriittisiä menetystekijöitä.
Tutkimus osoitti, että mm. vuorovaikutteinen
toimintatapa, opetusmenetelmien monipuolinen käyttö, työelämäyhteyden
toteutuminen sekä opetuskokonaisuuksien hyvä suunnittelu ja rakenteellinen
selkeys olivat vähintäänkin tyydyttävää tasoa. Sen sijaan oltiin tyytymättömiä
opettajan substanssiosaamiseen sekä opetusympäristöön ja ilmapiiriin.
Miten
määritellään ammatillinen opettaja?
Aikuisopistojen tehtävänä tulee olla keskittyä
lähinnä työelämäntaitoja edistävään opetukseen, jonka kautta haetaan valmiuksia
työelämässä esiintyvien haasteiden kohtaamiseen ja niistä selviytymiseen.
Opettajalta vaadittavan pätevyyden on tätä myös tuettava: riittävä
substanssiosaaminen ja pedagoginen osaaminen.
Monesti tämän lisäksi kuitenkin
edellytetään ammattikorkeakoulutusta kyseiseiltä alalta.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että
joillekin aloille ei löydy opettajaa, joka täyttäsi nämä ammattitaitovaatimukset.
Mikäli on ammattikorkeakoulututkinto, niin substanssiosaaminen alalta on
johtotehtävistä, ei kyseisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten ja
tutkintokriteereiden mukaisista käytännön työtehtävistä. Ja mikäli käytännön
työtehtävistä on riittävä substanssiosaaminen sekä pedagoginen osaaminen, niin
ei ole ammattikorkeakoulututkintoa. Vaadittavan pätevyyden puuttuessa hyvillekin
substanssiosaajille tarjotaan ainoastaan vuoden kestävää työsuhdetta.
Useimmiten he joko kieltäytyvät työtarjouksesta tai hakeutuvat toiseen
oppilaitokseen, jossa ammattitaitovaatimukset ovat lievemmät (ammattiaineiden
osalta ei edellytetä korkeakoulututkintoa).
Tällaisissa valintatilanteissa
oppilaitoksen tulisi todella tarkkaan miettiä Ammatillisen opettajan
käsikirjassa esitettyjä keskeisiä koulutuksen tyytyväisyyteen ja
tyytymättömyyteen vaikuttavia tekijöitä huomioiden erityisesti opettajan substanssiosaaminen
sekä hyvä opetusympäristö ja ilmapiiri. Hyvän oppimisympäristön luomiseen
tarvitaan opettajalta sekä pedagogista osaamista että hyvää
substanssiosaamista, jotta oppimisympäristö mahdollisimman hyvin vastaisi
opittavan ammatin vaatimuksia.
Opettajan substanssiosaaminen nousee
esille erityisesti tilanteissa, joissa opetusta tulee suunnata opiskelijan
tason huomioon ottavalla ja ammattitaitovaatimukset täyttävällä tavalla
henkilökohtaisen opetussuunnitelman kautta.
Onko siis järkevää painottaa sellaista
muodollista pätevyyttä, jolle ei ole löydy perusteita koulutuksen
tuloksellisuuden kannalta vaan saattaa jopa heikentää sitä?
Lähde: Ammatillisen opettajan
käsikirja, Hämeen ammattikorkeakoulu, 2009.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti